Kalevassa asuva Keijo Aalto (s. 1953) on paljasjalkainen keravalainen. Työssään luokanopettajana nyt eläkkeellä oleva Aalto oli 34 vuotta Keravan kaupungin palveluksessa. Hän näkee pienessä kaupungissa etuja ja haasteita:

Kerava sijainti hyvien liikenteellisten pääväylin läheisyydessä on yksi kaupungin vetovoimatekijä. Pienuus on myös Keravalle haaste. Asuntorakentamiseen soveltuva tonttimaa alkaa loppua; rajat tulevat vastaan.

Kohtuuhintaiseen asumiseen liittyvät tavoitteet ovat Aallolle tärkeitä. Ikääntyvien asumisen hän mainitsee erityisenä parannuskohteena. Myös lapsiperheiden asiat koskettavat

Keravalla on suuri tarve kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista kaikenikäisille; itsenäistyvät nuoret, nuoret parit, lapsiperheet, ikäihmiset. Kaupungin omakustannusperiaatteella toimivaa vuokra-asuntokantaa tulee lisätä. Ikäihmisten palveluasumismuotoisen tarjonnan lisäämisen rinnalla kaupungin tulee kehittää omatoimista yhteisöasumista, johon voivat osallistua myös pariskunnat. Kotihoidon resursseja tulee lisätä merkittävästi.

Uusien koulu- ja päiväkotirakennuksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennuksien monikäyttöisyys niin peruskäytössään kuin muussa kuntalaisten käytössä. Kaupungin omalla, tarkalla rakennusvalvonnalla tulee varmistaa, että tiloista tulee kaikille käyttäjille terveet.

Savio-Kanniston päiväkotitilanne tulee ottaa välittömästi uuteen harkintaa ja löytää ratkaisu, joka palvelee tasapuolisesti alueen asukkaita.

Paras tapa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on Aallon mielestä avoimuus:

Avoin demokratia, kansalaisvaikuttaminen ja osallisuus kaupungin suunnitelmissa ja päätöksissä on ensiarvoisen tärkeää. Hyvänä esimerkkinä voi pitää Päivölänlaakson koulun suunnitelmien etenemistä. Ilman kuntalaisten aktiivista ja positiivista vaikuttamista ja osallistumista suunnitelmat eivät varmaankaan olisi siinä tilassa, missä ne nyt ovat.

Seuraa Keijoa Facebookissa