Näissä vaaleissa on kyse Vantaan ja Keravan yhteisen hyvinvointialueen asukkaiden tasa-arvosta ja hyvinvoinnista. Me haluamme tehdä koko alueesta tasa-arvoisen terveyden ja hyvinvoinnin osalta. Jokaisen ihmisen pitää voida luottaa siihen, että ammattitaitoista apua ja tukea on saatavilla silloin kun sitä tarvitsee. Hyvinvointialueen tulee järjestää kaikille asukkailleen laadukkaat, riittävästi mitoitetut ja asiakaslähtöiset palvelut.

Arjen palvelut läheltä, nopeasti ja maksutta

Oikea-aikaisiin palveluihin panostamalla säästetään myöhemmin isommilta kuluilta. Arjen kannalta tärkeiden lähipalveluiden kuten terveyskeskusten ja neuvoloiden tulee olla lähellä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kiireettömälle vastaanotolle tulee päästä viikossa. Terveyskeskusmaksu pitää poistaa ja muita maksuja alentaa. Keravan suunterveyden- ja perusterveydenhuollon hyvät toimintatavat on laajennettava koko hyvinvointialueelle. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta on parannettava ja lisättävä nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita. Lähisuhde- ja seksuaalisen väkivallan uhrien kohtaamiseen ja tukemiseen oltava riittävä resurssit. Palveluiden saavutettavuutta tulee kehittää ottamalla käyttöön digitaalisia palveluita. Pelastustoimelle on turvattava riittävä rahoitus.

Perheiden tukeminen kannattaa

Lapsiperheiden palveluita pitää kehittää niin, että perheitä voidaan tukea oikea-aikaisesti, kattavasti ja pitkäjänteisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulee kerätä yhdeksi kokonaisuudeksi perhekeskuksiin, joista perheitä tuetaan varhaislapsuudesta teini-ikään. Vantaalla ja Keravalla lastensuojelu on ylikuormittunut, sosiaalityöntekijän asiakasmäärä tulee rajata 25:een lapseen. Koulujen ja oppilashuollon saumaton yhteistyö on turvattava. Perheiden moninaisuus on huomioitava palveluissa ja henkilöstön osaamisessa.

Ikäihmisten puolella – arvokas ikääntyminen kuuluu kaikille

Vanhushoivan epäkohdat ovat vakava ihmisoikeusongelma ja häpeäksi suomalaiselle yhteiskunnalle.  Hyvinvointialueiden on huolehdittava hoitajamitoituksen toteutumisesta ympärivuorokautisissa hoivayksiköissä ja kotihoidossa. Kriteerin palveluiden saamiselle eivät saa olla liian korkeat. Hyvinvointialueiden tulee valvoa ja ohjata kaikkien hoivayksiköiden, kotihoidon ja yksityisten toimijoiden toiminnan laatua, muun muassa omavalvonnan toteutumista käytännössä. Valvonnan tulee ulottua ostopalveluiden ruohonjuuritasolle asti. Hyvinvointialueen tulee investoida ikäihmisten monipuoliseen palveluasumisen tuotantoon. Ympärivuorokautiseen hoitoon päästävä jonottamatta, kun kunto heikkenee. Vantaalla aloitettu seniorineuvolan suunnittelu tulee saattaa käytäntöön.

Vammaispalvelut lähtevät itsemääräämisoikeudesta

Vammaisten tarvitsemien palveluiden tulee olla esteettömiä ja saavutettavia. Vammaisten palveluista ja niiden hakemisesta on viestittävä selkokielisesti. Riittävä henkilökohtainen apu ja toimivat kuljetuspalvelut vahvistavat vammaisten itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuuksia päättää omasta elämästään. Vammaisen henkilön tulee voida itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Hyvinvointialueen tulee tehdä arviointi vammaispalveluiden riittävyydestä ja toimivuudesta. Kaikessa päätöksenteossa tulee arvioida päätösten vaikutukset vammaisten arkeen ja hyvinvointiin. Vammaisten on päästävä osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon ja heitä on aidosti kuultava päätöksissä.

Omaishoitajille aito mahdollisuus tukeen ja vapaaseen

Omaishoitajat hoivaavat läheistään ikääntymisen, vamman tai sairauden takia. Omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi hyvinvointialueen pitää panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Erityisen tärkeitä ovat toimivat sijaishoitojärjestelyt omaishoitajien jaksamisen tueksi. Omaishoitajille on maksettava oikeudenmukainen korvaus arvokkaasta ja raskaasta työstä. Hyvinvointialueiden budjettirajoitteet eivät saa rajoittaa omaishoitajille järjestettävää tukea, vaan tukea on annettava aina tarvittaessa.

Työntekijöiden työolot ja palkkaus kuntoon

Me olemme kaikki riippuvaisia tuhansista ammattilaisista, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa. Työvoimapula vaikuttaa jo ihmisten saamiin palveluihin – hoitoja on jouduttu siirtämään, hoito- ja palvelujonot ovat kasvaneet, ja terveyskeskuksia jouduttu sulkemaan väliaikaisesti. Ongelmat eivät ratkea ilman työilmapiirin, johtamisen sekä työolojen ja palkkauksen parantamista. Tämä työ on tehtävä hyvässä yhteistyössä alan ammattijärjestöjen kanssa. Kunnilta siirtyvän henkilöstön palkat on yhtenäistettävä oikeudenmukaisesti. Myös kaupunkien omistamissa yhtiöissä, kuten Vantaan tilapalvelut Oy:ssä, sosiaali- ja terveyspuolella työskentelevien asema on turvattava siirtymässä.

Resurssit omiin palveluihin, ei voiton tavoitteluun

Julkisen tuotannon osuutta hyvinvointialueen palveluiden tuotannossa tulee kasvattaa. Hyvinvointialueen resurssit tulee käyttää asukkaiden tarvitsemien palveluiden tuottamiseen, ei yritysten voittoihin. Palveluiden itse tuottaminen on pitkällä aika välillä edullisempaa ja turvaa palveluiden ajantasaisuuden sekä jatkuvuuden. Mikäli palveluita kilpailutetaan, niissä tulee painottaa laatua ja vastuullisuutta eikä vain hintaa. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus taata asukkaiden palvelut kaikissa olosuhteissa. Tätä vastuuta ei voi siirtää yksityisille palvelutuottajille.