Keravan Vasemmistoliitto ja sen valtuustoryhmä järjesti kaupunkilaisille avoimen kuntakyselyn joulu – tammikuun aikana verkossa. Kyselyyn vastasi 631 kuntalaista. Kuntalaiset haluavat Keravasta avoimesti tiedottavan kunnan, jossa panostetaan toimivaan joukkoliikenteeseen, pieniin luokkakokoihin, puhtaaseen sisäilmaan sekä kohtuuhintaisiin harrastuksiin. Keravalaiset toivovat kävelykadun elävöittämistä ja lisää nuorisotiloja. He ovat erittäin tyytyväisiä kirjastoon ja hammashuoltoon, eivätkä halua julkisia palveluita yksityistettävän. Kuntalaiset toivovat lisää ennaltaehkäisyn näkökulmaa terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä sanovat jyrkän ei ampumahiihtostadionille.
Toimiva joukkoliikenne ja kohtuuhintaiset asunnot keräävät kannatusta, muttei ampumahiihtostadion
Yli 64 prosenttia vastaajista piti tärkeänä tai melko tärkeänä, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja rakennetaan Keravalle. Avovastauksissa painotettiin määrän lisäksi myös rakentamisen laatua ja toivottiin lisäksi isompiakin asuntoja perheellisille.
Niin ikään yli 81 prosenttia vastaajista haluaa kehittää joukkoliikennettä. Avovastauksissa nousi esiin etenkin bussiliikenteen kehittäminen kaupungin sisällä ja Helsinkiin päin.
Keravan kävelykatua tulee elävöittää. Tätä mieltä oli 84 prosenttia kysymykseen vastanneesta.
Täystyrmäyksen kyselyssä sen sijaan sai edellisen kaupunginjohtajan Petri Härkösen ajama ampumahiihtostadion Keinukalliolle –hanke. Keravalaisista yli 88 piti ajatusta erittäin tai melko huonona. Vain 2,4 prosenttia piti sitä erittäin tärkeänä.
Satsauksia luokkakokojen pienentämiseen ja erityisopetukseen
Keravalaisten mielestä erityisopetuksen on oltava kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Yli 82 prosenttia oli tätä mieltä. Avovastauksissa oltiin huolissaan erityisoppilaiden integroimisesta yleisluokkiin ilman luokkakokojen selkeää pienentämistä. Koetuksella on opettajien jaksaminen ja luokkien työrauha.
Kerava on nyt parina vuonna pienentänyt perusopetuksen luokkakokoja. Ennen ne olivat Suomen suurimmat. 67 prosenttia piti todella tai melko tärkeänä, että peruskoulujen luokkakokoja pienennetään jatkossakin. Yli 60 prosenttia vastaajista halusi myös päivähoidon ryhmien pienentämistä.
Sipilän hallitus rajasi subjektiivisen päivähoito-oikeuden ulkopuolelle työttömien lapset. Keravalla päivähoito-oikeutta ei haluttu rajata. Kuntalaiset pitävät tätä oikeana linjana. Yli 62 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tasa-arvoinen päivähoito-oikeus on varhaiskasvatuksen ydinasioita. Avovastauksissa painotettiin subjektiivisen päivähoito-oikeuden ennaltaehkäisevää sosiaalipoliittista roolia.
Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmista on tullut valtakunnallinen puheenaihe. Myös Keravalla päiväkoteja on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja kuntalaiset ovat vaatineet virkamiehiltä avoimia tutkimustuloksia päiväkotien ja koulujen mittauksista. 89,5 prosenttia vastaajista pitää todella tai melko tärkeänä terveellisiä ja turvallisia oppimisympäristöjä.
Kirjasto kerää kehuja ja lasten harrastamiseen halutaan tukea
Kuntalaiset arvostavat tasokkaita kirjastopalveluita. 74 prosenttia nostaa tämän todella tai melko tärkeäksi. Avovastauksissa kaupunginkirjastoa ja sen monipuolisia tapahtumia suitsutetaan ja vaaditaan turvaamaan kirjaston resurssit jatkossakin.
Harrastamisen puolella halutaan lapsille myös mahdollisuus kohtuuhintaiseen harrastamiseen. 83 prosenttia pitää tätä todella tai melko tärkeänä. Avovastauksissa esiin nousee muun muassa salimaksujen kalleus.
Avoimempaa päätöksentekoa, kuntalaiset mukaan
Yli 86 prosenttia kuntalaisista haluaa Keravan päätöksenteon olevan avointa. Laajaa kannatusta saa myös valtuuston kokousten striimaaminen suorana verkkoon. Sitä pitää tärkeänä yli puolet vastaajina. Kannatusta sai myös kyläiltojen järjestäminen säännöllisesti sekä kuntaäänestysten lisääminen.
Päätöksiä tehtäessä ei tule arvioida asioita vain talouden näkökulmasta (74 prosenttia). On lisäksi tärkeää, että ympäristövaikutukset huomioidaan kaikessa päätöksenteossa (68 prosenttia).
Ei lomautuksille, palvelumaksujen korotuksille ja yksityistämiselle
Kuntalaisten enemmistön mielestä kaupungissa ei pidä lomauttaa tai irtisanoa kunnan työntekijöitä talouden tasapainottamiseksi. Tätä mieltä oli yli 60 prosenttia vastaajista. Avovastauksissa arvioitiin resurssien olevan jo nyt tiukalla.
Palvelumaksujen korottaminen tyrmättiin vielä selkeämmin. Yli 70 prosenttia keravalaisista ei kannata maksujen korottamista.
Sen sijaan kuntalaisten mielestä kaupungin pitäisi panostaa koulu- ja päiväkoti-investointeihin. Tätä mieltä oli yli 89 prosenttia vastaajista.
Julkiset palvelut keräsivät laajan suosion kyselyssä. 64 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kunnan palveluita ei pidä yksityistää.
Sotepalvelut herättivät paljon kommentteja
Kyselyssä sosiaali- ja terveyspalveluita lähestyttiin avovastauksilla. Kyselyyn tuli satoja kommentteja teemaan liittyen.
Yleinen kritiikki oli resurssien puute. Tämä näkyy vaikeuksina saada lääkäriaikaa, pitkinä jonoina terveyskeskuksessa sekä haasteellisena ajanvarauksena. Puhelinvarauksen rinnalle haluttaisiin nettiajanvaraus.
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa haluttaisiin enemmän matalankynnyksen palveluita, muuten pikaista apua tarvitsevat jäävät heitteille.
Todella paljon positiivista palautetta keräsi kunnallinen hammashoito.
Vanhuspalveluita vaivaa niin ikään kuntalaisten mielestä resurssien puute, liian vähän hoitajia. Lisää satsauksia haluttaisiin myös hoidon laatuun ja yksilölliseen suunnitteluun.
Lastensuojelussa oltiin huolissaan henkilöstön jaksamisesta ja painotettiin ennaltaehkäisevän roolin tärkeyttä.
Työllisyyspalveluissa moitittiin työvoimatoimiston siirtymistä Järvenpäähän. Samoin pelättiin, ettei nuorisotakuu toteudu nykyisillä resursseilla.
Nuorille aktiviteetteja
Julkisessa keskustelussa on puhuttu nuorten hengailusta Prismalla. Kyselyssä nousi esiin, että nuorisotiloja on liian vähän ja olemassa olevat eivät näytä kiinnostavan nuoria. Tilat olisi rakennettava nuorten ehdoilla. Tärkeää olisi ohjata lisää resursseja ennaltaehkäiseviin palveluihin ja jalkautuvaan työhön.