Vasemmistoliiton puoluevaltuusto vaatii, että sote-ratkaisussa ja hallitusohjelmaneuvotteluissa mielenterveys- ja päihdepalvelut nostetaan pöydälle. Sote-uudistuksessa on keskitytty pitkälti somaattisten sairauksien hoitoketjuihin ja pelkona on mielenterveys- ja päihdepalveluiden unohtaminen. Keskeistä on oikea-aikainen ja matalan kynnyksen hoitoon pääsyn varmistaminen ja hoidon intensiteetistä huolehtiminen. Mielenterveys- ja päihdetyötä tekevien kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoitus on varmistettava.
Vuonna 2013 noin 50 prosenttia suomalaisten työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutui mielenterveyden häiriöistä. Suurin mielenterveysongelma on masennus. Jokaisena päivänä 12 ihmistä jää eläkkeelle masennuksen takia ja puolet heistä on alle 30-vuotiaita nuoria. Nuorten tekemien itsemurhien määrä on maassamme maailman korkeimmalla tasolla. Mielenterveyspalveluissa on huomioitava eri väestöryhmien, kuten eri-ikäisten ja eri sukupuolta olevien erityistarpeet. Mielenterveystyöstä säästäminen on väärin. Sillä ei tasapainoteta julkista taloutta.
Lisäpanostus mielenterveystyöhön maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Euroopan komissio on laskenut taloudellisen panostuksen ehkäisevään mielenterveystyöhön tuovan kuusinkertaisen hyödyn. Suomessa toimii lähes 250 mielenterveysyhdistystä, joiden merkitys mielenterveyskuntoutujan toipumisessa on merkittävä. Yhdistysten toiminta on julkisen sektorin toimintaa täydentävää. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto vaatii, että tulevissa hallitusneuvotteluissa sitoudutaan järjestöjen kannalta keskeiseen rahapelimonopolin säilyttämiseen ja tärkeää työtä tekevien järjestöjen rahoituspohjan varmistamiseen.
Puoluevaltuusto muistuttaa mielenterveys- ja päihdeongelmien olevan yksi keskeisimmistä kansanterveyden ongelmista. Hoitoketjujen kuntoon saattaminen on yksi sote-ratkaisun keskeinen tavoite.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kannanotto 7.3.2015
Lisätietoja:
Pia Lohikoski, puoluevaltuuston varapuheenjohtaja
