Valtuutettumme Pia Lohikoski linjasi marraskuun verovaltuustossa miksi Vasemmistoliitto ei ole mukana budjettisopimuksessa ja mikä Vasemmiston linja ensi vuoden verotukseen on.

Me Vasemmistoliittossa näemme, että nyt on aika auttaa lapsia ja nuoria, jotka ovat kärsineet pitkään jatkuneesta koronakriisistä. Tärkeää olisi satsata myös hoitajien ja opettajien työhyvinvointiin. Tarvitsemme lisää resursseja leikkauslistojen sijaan.

Esitimme vihreiden kanssa valtuustossa, että korottaisimme maltillisesti kunnallisveroa riittävän tulopohjan saamiseksi, mutta korottaisimme vähemmän kiinteistöveroa.

Valitettavasti valtuuston enemmistö kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla, sekä lähes koko demarien ryhmä, oli halukas korottamaan reilusti tasaverona tunnettua kiinteistöveroa, jonka nosto tuntuu selkeästi enemmän pienituloisten arjessa asumisen hinnan kasvuna.

Samaan aikaan edellä mainitut ryhmät ovat sitoutuneet sopeutusohjelmassa leikkauksiin ja asiakasmaksujen korotuksiin. Se lisää entisestään muun muassa lapsiperheiden menoja ensi vuonna.

Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että taloutta hoidetaan vastuullisesti ja että ennaltaehkäiseviin palveluihin riittää tarpeeksi resursseja. Siksi emme allekirjoittaneet sopeutusohjelmaa.

Pelkäämme, että enemmistön valitsema budjettilinja, jossa kaupungin tulopuolta ei korjata enempää, saattaa johtaa ensi vuonna toistuviin ja laajeneviin lisäsopeuttamistoimiin.

Jo nyt esitetty sopeutusohjelma sisältää useita leikkauksia, joilla vaikeutetaan koronakriisin jälkihoitoa.


Pia Lohikosken puheenvuoro verovaltuustossa:

Arvoisa puheenjohtajaHyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Ensin muutama sana verotuksesta yleisemmällä tasolla.

Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa käytössä olevalla suhteellisen korkealla veroasteella on vahva yhteys yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämä on selkeästi havaittavissa kansainvälisissä vertailuissa.

Suomessa verotus ei ole poikkeuksellisen korkeaa. Euroopan mittakaavassa Suomi on kokonaisveroasteen suhteen sijalla seitsemän. Valtion verotuksessa palkansaajan tuloveroprosentti on laskemassa ensi vuonna 0,2 prosenttiyksikköä.

Hallitus on toteuttamassa vuodelle 2022 hallitusohjelman mukaiset tarkistukset ansiotulojen veroperusteisiin, jotta yleinen ansiotason nousu ei nosta veroprosenttia.

Se tarkoittaa noin 3500 euroa kuukaudessa tienaavalle keskituloiselle vajaata 100 euroa vuodessa.

Tämä on mielestäni hyvä tehdä selväksi, kun usein kuulee näissä keskusteluissa virheellisesti väitteitä, että valtionverotus aina vain nousee. Ei nouse.

Koronakriisi on kurittanut yhteiskuntaamme lähes kaksi vuotta. Kriisin aikana on syntynyt myös merkittävästi oppimis- ja hoitovajetta.

Me Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä näemme, että päättäjien tehtävänä olisi vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia koronakriisin jälkihoidossa. Tärkeää olisi myös satsata esimerkiksi hoitajien ja opettajien työhyvinvointiin. Tähän tarvittaisiin lisäresursseja säästö- ja sopeutusohjelmien sijaan.

Vasemmistoliitto esitti budjettineuvotteluissa tarvetta palkkaohjelmalle, jolla olisi voitu nostaa hoito- ja hoiva-alojen sekä varhaiskasvatuksen palkkoja ja näin vastata Keravan rekrytointihaasteisiin.

Esitimme myös, että hoitajamitoitus nostetaan 0,7 valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan. Olisimme toivoneet myös mahdollisuutta edistää vanhusten kotipalvelun lisäresursseja ja hoiva-apulaisia.

Mitään näitä parannusehdotuksia ei ole mahdollista toteuttaa ilman riittävää tulopohjaa. Näitä ei ole myöskään mahdollista toteuttaa samanaikaisesti 6 miljoonan euron sopeutusohjelman kanssa.

Budjetin tulopuolelle Vasemmistoliitto esitti yhdessä Vihreiden kanssa neuvotteluissa ja kaupunginhallituksessa maltillista 0,25% tuloveronkorotusta. Tämä ei kuitenkaan muille puolueille sopinut, siitä huolimatta, että veroprosentti olisi pysynyt edelleen Keski-Uudenmaan kuntien alhaisimpana. Tällöin kiinteistöveron nosto olisi voinut puolestaan olla pienempi. Ehdotuksemme mukaan veronkorotusten yhteisvaikutus olisi ollut noin 2,9 miljoonaa euroa.

Näemme, ettei rahoitusvajeen paikkaaminen vain kiinteistöveroa korottamalla edusta oikeudenmukaista politiikkaa, sillä sen vaikutus kohdistuu suhteellisesti voimakkaammin pienituloisiin. Kiinteistöveron korotus nostaa asumisen hintaa. Niin omistusasujilla kuin vuokra-asujillakin. Niin omakotitaloissa kuin rivi- ja kerrostaloissakin.

Esimerkiksi Nikkarinkruunu noudattaa ARA-sääntöjen mukaisesti omakustannusperiaatetta. Näin kiinteistöveron korotuksin siirtyy vuokriin.

Lisäksi samanaikaiset sopeutusohjelman sisältämät asiakasmaksujen korotukset heikentävät esimerkiksi pienituloisten vanhusten toimeentuloa.

Pidämme tärkeänä, että taloutta hoidetaan vastuullisesti ja että ennaltaehkäiseviin palveluihin riittää tarpeeksi resursseja. Siksi emme allekirjoittaneet sopeutusohjelmaa. Pelkäämme, että nyt neuvotteluissa enemmistön valitsema budjettilinja, jossa kaupungin tulopuolta ei korjata enempää, saattaa johtaa ensi vuonna toistuviin ja laajeneviin lisäsopeuttamistoimiin.

Jo nyt esitetty sopeutusohjelma sisältää useita leikkauksia, joilla vaikeutetaan koronakriisin jälkihoitoa

Kunnat rahoittavat palvelunsa suurelta osin verovaroista.

Keravalla on useimpia Keski-Uudenmaan kuntia alhaisempi verotus sekä kuntaverossa että kiinteistöverossa. Eikä sitä ole nostettu vuosiin.

On arvovalinta turvataanko palvelut korottamalla veroja maltillisesti vai leikataanko palveluita.

On myös arvovalinta, jos veroja on pakko nostaa, nostetaanko lievästi progressiivista kuntaveroa vai tasaverona tulotasosta piittaamatta kiinteistöveroa. Kiinteistöveron korotus osuu köyhimpiin kovemmin.

Tuloveron nostaminen olisi oikeudenmukaisempaa. Joku kysyy: miksi?

Siksi, että kunnallisveron osuus tuloista nousee ansioiden kasvaessa. Tämä lievä progressio on tullut viime vuosina toteutettujen työtulovähennyksen ja perusvähennyksen laajennusten myötä.